Alue lähti kehittymään, kun Eleanor Roosevelt kävi Rovaniemellä vuonna 1952. Hänen kunniakseen rakennettiin Vanhan majan nimellä tunnettu 34m2: n hirsirakennus napapiirille 4-tien varrelle. Sen tueksi rakennettiin vuonna 1965 varsinainen Napapiirin maja matkamuistomyyntiä ja kahvilatoimintaa varten. Rakennusta laajennettiin vielä vuonna 1978. Jossain vaiheessa on paikalle lisäksi tuotu pieniä lappalaisrakennuksia, poroaita ja kirnu sekä alettu antaa kävijöille ns. napapiirin kasteita.

Matkailun voimistuttua Rovaniemen kaupunki järjesti vuonna 1982 kutsukilpailun. Kilpailussa haettiin asemakaavallista ja arkkitehtonista ratkaisua alueen kehityksen ohjaamiseksi paikan arvoa ja mahdollisuuksia vastaavaan suuntaan. Toteutus on tapahtunut kahdessa rakennusvaiheessa, jotka molemmat valmistuivat juhannukseksi 1985.

Ensimmäinen vaihe käsitti alueen yleisuunnitelman, Vanhan majan laajennuksen ja siihen liittyvän sisustussuunnitelman sekä aluelämpökeskuksen näkötorneineen.Toisessa vaiheessa toteutettiin näyttelyrakennus Pohjoisnapa-galleria sekä toimitiloiksi tarkoitettu Tuotantorakennus 2.

Monivaiheinen aikataulu ja kehittyvä tilaohjelma ovat johtaneet avoimeen ratkaisumalliin, joka sopi hyvin myös paikan ominaislaatuun ja historiaan sekä pohjoiseen rakentamisperinteeseen. Nämä lähtökohdat yhdessä nykyaikaisen rakennustekniikan kanssa ovat muodostaneet pohjan erilaisille arkkitehtuurivalinnoille.

Hanketta vietiin kevääseen 1985 asti Napapiirin taide- ja käsiteollisuuskylän nimikkeellä. Kun Lapin lääni sitten julistettiin Joulumaaksi, asetettiin myös Napapiirin hanke uuteen valoon ja sitä myötä joulupukin käyttöön.

Laajennusosan päämassan muodostaa 1,5-kerroksinen avoin galleriatyyppinen myymälä- ja verstasrakennus. Päämassan arkkitehtuuri kasvaa olemassaolevasta hirsirakennuksesta. Se liittyy laajennettavaan majaan väljällä aulalla, joka toimii saapumis- opastus- ja kokoontumispaikkana. Rakennukseen suunniteltiin myös yleispätevä kiinteä puusisustus myyntitiskeineen ja hyllyineen.

Runkojärjestelmänä on betonilaattojen ja -pilareiden ja liimapuupalkkien yhdistelmä. Rankorakenteisten ulkoseinien verhouksena on käytetty myrskyn kaatamia honkia. Puurakenteita on vapaasti täydennetty teräksellä ja teräksisillä liitososilla.

Aluelämpökeskus ja näkötorni on pystytetty lämpötekniikan ympärille sen muotoja vapaasti noudattaen.

Pohjoisnapa-galleria ja Tuotantorakennus 2 on toteutettu puuelementtitekniikalla

HANKETIEDOT:
Alkuperäinen rakennusryhmä: Päärakennus: 1 740 m2, Tuotantorakennus 2: 600 m2, Arktinen Galleria: 300 m2, Lämpökeskus ja näkötorni: 30 m2
Tilaaja: Rovaniemen kaupunki
Kustannukset: 15,0 mmk
Arkkitehti: ARRAK Arkkitehdit Oy / Hannu Kiiskilä arkkitehti SAFA, Matti Ratiola arkkitehti SAFA, Harri Hagan arkkitehti SAFA, Esko Rautiola arkkit yo, Asko Kinnunen arkkitehti SAFA / Harri Ahonen arkkit yo, Helmut Bagans arkkit yo, Timo Heikkilä arkkit yo, Riitta-Liisa Iid arkkit yo, Timo Karasalo arkkit yo, Risto Palmu rak.arkkit, Tarmo Peltonen arkkit yo, Taru Pessi arkkit yo, Johanna Sipiläinen-Määttä arkkit yo, Marjo Toivari rakennuspiirtäjä, Pertti Toivari arkkit yo, Kaisa Tynkkynen arkkit yo
Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Lauri Mehto Ky
LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Olavi Pohjalainen Ky
Sähkösuunnittelu: Sähköinsinööritoimisto Esko Laakso Oy
Julkaisut:
Puulehti 1-2/1986, Arkkitehti 5/1986, Arkitektur 10/1986, Byggekunst 7/1986, Arkitektur DK 10/1986, Suomi rakentaa 7 / Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki 1986, Architectural Review March, 1990 Lontoo 1990, European Masters, Annual of Architecture, Barcelona 1987, Finnish Architecture / Scott Poole, New York 1992, Magyar épitömvészet 6 /1993 (Suomi-numero), Budabest
Näyttelyt: Suomi Rakentaa 7, Suomen rakennustaiteen museo Helsinki 1986, Sports and Leisure, Brighton. 1986, Rakennettu puusta / Suomen rakennustaiteen museo 1996